Sámegilii

HISTORIHKKA

Norggas lea 1930 rájes leamaš pasieanttaid fievrredeapmi áimmu mielde. Rukses Ruossa almmuhii jurdaga 1926:s, muhto vuosttaš áibmoambulánsafievrredeapmi man diehtit, dáhpáhuvai 1932:s ja Viggo  Widerøe girddii girdi. Go  Widerøe girdidoaimmahat vuođđuduvvui 1932:s, de lei áibmoambulánsadoaibma okta sin áigumušain. Maŋŋel soađi doaimmahedje smávva siviila girdit dađistaga eambbo diekkár fievrredemiid Vestlánddas ja davvin. Dađi mielde geavahišgohte maiddái helikopteriid. Áibmosuodjalus čađahii maiddái áibmoambulánsadoaimma iežaset Catalina-girdiiguin, muhtomin guhkkin ábis. Doavttir Jens Moe ásahii 1978:s doaimma mas doavttir galggai leat mielde ambulánsahelikopteris. Ásahuvvui vuođđudus mii galggai sihkkarastit ruhtadili (dál vuođđudusa namma Norsk Luftambulanse).

Foto: Girdimálle «Norseman» čađahii ollu áibmoambulánsamátkkiid maŋŋel soađi.

Foto: Girdimálle «Norseman» čađahii ollu áibmoambulánsamátkkiid maŋŋel soađi.

Sosialministara Tove Strand Gerhardsen áigge ásahuvvui riikkaviidosaš áibmoambulánsadoaibma 1988:s, man olis girdidoaimmahagat ožžot soahpamuša Riikkaoadjodoaimmahagain fuolahit gearggusvuođabálvalusa mas leat vásedin heivehuvvon ambulánsagirdit ja -helikopterat (Statens Luftambulanse). Fylkkagielddaid buohcciviesut fuolahedje dearvvašvuođabargiid dán bálvalussii.

Maŋŋel buohcciviessoođastusa jagis 2002 sirdojuvvui «fuolahan»-ovddasvástádus dan 5 (dál 4) guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahahkii. Jagis 2004 ásahedje diet oktasaš vuollásaš doaimmahaga, Dearvvašvuođadoaimmahagaid náššuvnnalaš áibmoambulánsabálvalusa ANS, man oanehit namma lea Luftambulansetjenestes ANS (Áibmoambulánsabálvalus ANS).

OPPALAČČAT

Guovlulaš dearvvašvuođadoaimmahagat mákset buot áibmoambulánsabálvalusa goluid. Áibmoambulánsabálvalusas ANS lea riikkaviidosaš čađahanovddasvástádus áibmoambulánsabálvalusa hárrái. Dearvvašvuođadoaimmahagain (buohcciviesuin) lea medisiinnalaš ovddasvástádus ja dollet doaktáriid ja buohccidivššáriid.

Áibmoambulánsabálvalus ANS váldokantuvra lea Bådåddjos (hálddahus). Dasa lassin leat fitnodagas doaimmat Troanddimis (medisiinnalaš teknihkalaš bálvalusat) ja Romssas (Girdikoordinerenguovddáš).

Bálvalusa čađaheapmái lágiduvvo haddegilvu. Áibmoambulánsabálvalusas ANS lea ambulánsagirdima ja ambulánsahelikopteriid dáfus 2013:s soahpamuš guvttiin čađaheddjiin (Norsk luftambulanse AS ja Lufttransport AS). Leat ovcci ambulánsagirdi čieža báikkis (Girkonjárggas, Álttás, Romssas, Bådåddjos, Brønnøysundas, Ålesundas ja Gardermoenis). Álttás ja Gardermoenis leat goappáge sajis guokte girdi. Leat oktiibuot 12 ambulánsahelikoptera 11 báikkis (Romssas, Brønnøysundas, Troanddimis, Ålesundas, Førdes, Bergenis, Stavangeris, Arendalas, Ålas, Lørenskogas ja Dombåsas). Lørenskogas leat guokte helikoptera. Buot báikkiin lea birrajándora gearggusvuohta.

Helikopterguovddážiin lea maiddái doavttirbiila oassi sin bálvalusas. Dat geavahuvvo dáhpáhusaide lahkosis dahje jus dálki hehtte helikoptera geavaheami. Vuođđudus Norsk Luftambulanse ruhtada doavttirbiilla.

Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttas lea soahpamuš Justiisa- ja gearggusvuođadepartemeanttain das ahte gádjunhelikopteriid sáhttá geavahit áibmoambulánsadoaimmaide jus ii ferte ohcan- ja gádjunbargguid vuoruhit ovdalii. Gádjunhelikopteriin leat guhtta guovddáža (Banak, Bådåddjo, Ørland, Florø, Sola ja Rygge). Buot báikkiin lea birrajándora gearggusvuohta.

Čujuhus guovddáškártii 

  

Beech KingAir B200. Foto: Karl-Øystein Karlstad.

LOGUT

Luftambulansetjenesten ANS jahkebušeahtta lea vuollelaš 800 MNOK.

Fitnodagas leat 24 bargi 18,95 jahkedoaimmas. Čađaheddjiin leat oktiibuot sullii 200 jahkedoaimma áibmoambulánsabálvalusas.

Juohke jagi veahkehuvvojit birrasiid 20.000 pasieantta. Goasii bealli sis fievrreduvvo ambulánsagirdiin ja sullii goalmmádasoassi ambulánsahelikopteriin. Dása leat oktiibuot goasii 18.000 girdindiimmu jagis. Loahppa pasieanttat ožžot veahki ambulánsahelikopteris dahje doavttirbiillas.

MOVT?

Olbmot riŋgejit 113 go fáhkka dárbbašuvvo medisiinnalaš veahkki.  Akuttmedisinsk kommunikasjonssentral (AMK) (Fáhkkamedisiinnalaš gulahallanguovddáš) árvvoštallá  ahte dárbbašuvvo go ambulánsa vai áibmoambulánsa. AMK dieđiha guoskevaš áibmoambulánsaguovddážii (helikoptera dáfus) dahje Girdikoordinerenguovddážii (girdi dáfus) ja addá dieđuid dáhpáhusa birra.

 Njuolggadusat áibmoambulánsa geavaheapmái 

BÁLVALUSA SISDOALLU

Áibmoambulánsabálvalus addá fáhkkamedisiinnalaš heivehuvvon veahki ja lea oassin almmolaš fáhkkamedisiinnalaš gearggusvuođas.

Ambulánsahelikopteriin leat girdi, gádjunolmmái ja anestesidoavttir. Helikopteriin leat buorit medisiinnalaš rusttegat ja sáhttet fievrredit guokte pasieantta veallut. Min doaimmas leat golbma iešguđetlágan ambulánsamálle.  Romssa, Brønnøysund ja Ålesund guovddážiin leat AgustaWestland AW139, Lørenskogas leat guokte helikoptera, Eurocopter EC145 ja EC135P2+. Eará guovddážiin lea Eurocopter EC135P2+. Ambulánsahelikopteriid deaŧaleamos bargu lea fállat buori fáhkkamedisiinnalaš divššu olggobealde buohcciviesuid ja fievrredit pasieanttaid njuolga  rievttes dearvvašvuođabálvalussii. Muhtomin lea váttis seaivut pasieantta lusa, ja dalle sáhttet helikopterat loktet pasieantta ovttas gádjunolbmáin, gádjunbáttiin mii heaŋgá vuolábealde. Lea lagas ovttasbargu gádjunbálvalusain, ja váldogádjunguovddážat geavahit dávjá ambulánsahelikopteriid álkit ohcan- ja gádjunbargguide.

             

  Agusta Westland AW139                                  Eurocopter EC135P2+    

Ambulánsagirdiin leat maid buorit medisiinnalaš rusttegat ja dain leat guokte girdi ja okta spesialbuohccidivššár. Dárbbu mielde čuovvu doavttir pasieantta. Girdit goastadit guokte pasieantta mat veallájit. Ambulánsagirdin geavahuvvo Beech KingAir B200. Ambulánsagirdit geavahuvvojit ollu dasa ahte fievrredit pasieanttaid buohcciviesuid gaskka, muhto Finnmárkkus geavahuvvojit dat maiddái fievrredit pasieanttaid buohccivissui.

Gádjunhelikopterbálvalusa stivrejit dat guokte váldogádjunguovddáža (Bådåddjo ja Sola). Medisiinnalaš fálaldat lea seamma go unnit ambulánsahelikopteriin.

SeaKing